Historiaa
Voimistelua jo vuodesta 1906
Suomessa virisi 1800-luvun lopulla varsin voimakas urheiluinnostus, jonka seurauksena perustettiin lukuisia urheiluseuroja. Toimintaedellytykset eivät olleet useinkaan mainittavat, mutta puutteet korvattiin suurella innostuksella. Sisälajien harrastukseen ei juuri tiloja ollut ja ulkolajeissakin harjoitukset pidettiin epätasaisilla aukeilla. Edelläkävijöinä mainittakoon ruotsinkieliset harrastajat.
Maarian Raunistulassa, aivan Turun kupeessa, oltiin innokkaita perustamaan uusi urheiluseura. Lisäpontta seuran perustamiseen antoi se, että miesjoukko sai hankittua rekin, joka sijoitettiin Sundvallin veljesten pihalle. Innostus rekkiä kohtaan oli suuri ja kauan jaksoivat pojat odottaa vuoroaan päästä kokeilemaan taitoaan rekille. Jos paljon ei osattukaan, niin ainakin leuanveto onnistui useimmilta. Jossakin näytöksessä oli nähty tehtävän pyramideja ja siitä tuli uutta pontta voimisteluharrastukseen.
Raunistulan Työväenyhdistys Tarmon tiloissa perustettiin tammikuun 23. päivä 1906 voimistelu ja urheiluseura Pyrkivä, näin seurasta tuli T.Y. Tarmon alaosasto. 1912 seura itsenäistyi, jolloin voimistelijoiden vyöpeltin väriksi valittiin vihreä, joka on säilynyt siitä lähtien seuran tunnusvärinä.
Seuran suosituimmat lajit voimistelun ohella olivat yleisurheilu ja paini sekä eräs varsin suosittu toimintamuoto; näytelmäseura, joka parhaimmillaan valmisti esitettäväksi 16 näytelmää vuodessa ja lisäksi syksyllä näytettiin vielä eläviä kuviakin.
Kansalaissodan jälkimaininkien myötä Pyrkivä erosi SVUL:sta ja liittyi perustettuun Työväen Urheiluliittoon, osittain syystä ettei halunnut erottaa SVUL:n määräyksestä kansalaissotaan osallistuneita jäseniään. Kuntarajojen muututtua seuran nimi muutettiin Turun Pyrkiväksi.
Vuosikymmenien aikana on Pyrkivässä harrastettu lukuisia urheilulajeja joissa monissa on saavutettu myös menestystä. Suosituimpien lajien yleisurheilun sekä miesten ja naisten voimistelun lisäksi on seuran ohjelmassa ollut mm. pyöräily, hiihto, nyrkkeily, lähes kaikki palloilulajit ja keilailu. Seurassa oli aikanaan jopa mittava sekakuoro. Telinevoimistelussa, jalkapallossa, yleisurheilussa, pöytätenniksessä ja keilailussa saavutettujen Suomen mestaruuksien lisäksi on lukuisia hienoja saavutuksia useissa urheilumuodoissa.
Telinevoimistelu on ollut Pyrkivän ohjelmistossa sen perustamisvuodesta lähtien. Ajatellaan, että juuri voimistelusta innostuneen joukon toimesta on seura saanut alkunsa. Alkuaikoina rekkiä lukuun ottamatta ei ollut juuri muita telineitä, vaan liikkeitä ja ohjelmia suoritettiin permannolla voimistelusauvoin. Pyramideja rakennettiin joskus näytöksissä pengalitikkujen loisteessa. Naiset suorittivat omia, melko staattisia mutta varsin viehkeitä ohjelmiaan, tosin miesohjaajan johtamana.
Seuran alkuaikojen voimistelunimiä olivat mm. herrat Lumio, Aavikko, Sundvall, sekä Venho että Väinö Karve, joka pitää hallussaan maailmanennätystä oltuaan Pyrkivän rahastonhoitajana 63 vuotta.
Telinevoimistelijat ovat saavuttaneet mainetta ja mitalisijoja 1920-luvulta lähtien, enimmäkseen TUL:n mestaruuksia mutta myös Suomen mestaruuskilpailuista. Ensimmäinen menestyjä valtakunnan tasolla oli 1944–46 Suomen mestaruudet nuorten sarjassa voittanut Jukka Jalava.
Paavo Hurme voitti Suomen mestaruuden yli-ikämiehissä 1948. Suomen joukkueeseen voimistellut Kaino Lempinen saavutti hopeatilan Baselin MM-kisoissa 1950. Lempinen sijoittui permannolla muiden sen ajan taitureiden joukossa neljänneksi. Lempinen valittiin edustamaan Suomea Helsingin Olympialaisiin 1952. Suomen joukkue saavutti pronssia ja Lempinen oli joukkueen 4. paras voimistelija. Suomen mestaruuskilpailuissa ovat mitaleille nousseet mm. Olli Hurme, Lauri Vaaja, Jukka Gröndahl, Pekka Hesanto ja Juha Kinnunen.
Uuden aikakauden voidaan katsoa alkaneeksi kun toimintakatkos saatiin lopetettua ja 1970-luvulla toiminta virisi Juha Kinnusen johdolla uuteen nousuun. Ensimmäiset menestyksen merkit teki Satu Murtonen (Salminen) saavuttamalla tyttöjen Suomen mestaruuskilpailuissa hopeaa 4-ottelussa ja pronssia nojapuilla. Satun siirryttyä valmentajaksi alkoi määrätietoinen nousu Suomen huipulle tyttövoimistelijoiden toimesta. Varsinainen menestystarina oli saanut alkunsa. 1985 Mira Pihl saavutti tytöissä SM-hopeaa, 1986 hän voitti tyttöjen mestaruuden. Miran serkku Sanna Pihl saavutti seitsemän SM-mitalia vuosien 1988–90 välillä ja edusti maataan monissa arvokilpailuissa. Myös harjoituskaveri Mira Lahtinen saavutti SM-mitalin puomilla. Mira ja Sanna Pihl edustivat Suomea myös PM- ja EM-kilpailuissa. Niina Parjanen voimisteli nimensä aikakirjoihin voittamalla viisitoista Suomen mestaruutta 1992–97 ja ollen aikansa paras suomalainen naisvoimistelija sekä PM, EM että MM tasolla.
Tyttöjen menestys innosti myös poikavoimistelijoita. Kolmannen polven Pyrkiväläisvoimistelija Tomi Jalava oli ensimmäinen maataan edustamaan valittu poikavoimistelija seurastamme lähes 40 vuoteen. Joukkuevoitto ja renkaiden 2. sija olivat Tomin tuomiset PM-kilpailuista 1994.
Uusi tähti oli syttymässä kun Annukka Almenoksa 1997 saavutti ensimmäiset tyttöjen SM-mitalinsa. Annukka ei jäänyt ilman SM-mitalia kertaakaan vuosina 1997–2004. Annukan uraan mahtuu myös useita mitaleita PM, PEM ja Gymnasiaadi–kilpailuista. Annukka voimisteli itsensä myös sekä EM-kilpailujen että maailmancupin finaaliin ollen ehdoton Suomen ykkönen 2000-luvun taitteessa.
Samaan aikaan tyttöjen menestyksen myötä nousivat esille poikien uudet taitavat edustajat. Aaron Hotanen saavutti 2004 miesten SM-hyppykilpailun 3. sijan ja nuorten SM-kilpailuissa pari hopeasijaa. 2005 Hotanen voitti nuorten Suomen mestaruuden, Jere Roivas oli lupaavasti pronssitilalla. Ville Almenoksalla vahvistettu trio nappasi yhteensä 10 mitalia.
Samaan aikaan tyttöjen puolella Anniina Juujärvi voitti tyttöjen SM-kullan sekä lisäksi oli hypyn ja nojapuiden mitalisti. Kokonaismenestystä lisäsi uuden tähtemme Sannamari Lähteen voitto tyttöjen puomikilpailussa. Vuoden 2005 saavutuksemme olivat todella merkittävät. Anniina ja Sannamari saavuttivat arvokilpailumitaleita myös 2006 ja 2007. Mitalikantaan voimisteli itsensä myös Anna Rumpunen. Sannamari Lähde jatkaa nykyisin uraansa seuramme valmentajana.
2007 Hotanen sijoittui SM-hypyssä kolmanneksi. Ville Almenoksa voitti 2008 viisi SM-mitalia 21- vuotiaissa, joista permannon kulta arvokkaimpana. Viime vuodet on tuonut pinnalle uusia Pyrkiväläispoikavoimistelijoita. Mainittaviin menestyksiin ovat yltäneet aiemmin esiin tulleiden lisäksi Oz Ekholm, Jerry Jussila, Lauri Kodisoja maajoukkue-edustuksillaan sekä Timo Ståhl.
Menestyvien voimistelijoiden takana on aina osaava, innostunut organisaatio. Pyrkivässä ovat vaikuttaneet pitkään monet palkitut osaajat. Åke Suomen ja monen muun entisen voimistelujohtajan riviin voidaan nostaa nimet Juha Kinnunen, Ismo Jalava, Satu Murtonen ja Jarmo Almenoksa. Satu Murtonen on pitkän valmentajauransa lisäksi ansioitunut kansainvälinen arvostelutuomari ja on toiminut tuomarina mm. Ateenan, Pekingin ja Lontoon olympialaisissa. Hänet on valittu Euroopan Voimisteluliiton (UEG) naisten telinevoimistelun teknisen komitean jäseneksi 2006–2017. Murtonen toimii Suomen Voimisteluliiton naisten telinevoimistelun lajipäällikkönä sekä seuramme valmennuspäällikkönä.
Tänään Pyrkivän telinevoimistelijoita luotsaa päätoimisten valmentajiemme Minna Saikkosen, Iira Murtosen, Sannamari Blyn ja Maija Kyllösen lisäksi yli kaksikymmentä asialleen vannoutunutta ohjaajaa ja valmentajaa. Vuodesta 2017 alkaen toiminta siirtyi emoseura Turun Pyrkivän alta uuteen ry:hyn, Pyrkivä Gymnastics ry:hyn. Toimintamme jatkuu entistä ammattimaisempana ja tavoitteellisempana uuden telinevoimisteluseuran puitteissa. Seuramme on Turun Pyrkivän yhteisöjäsen.